VIRSILOTTO 25.6.2023

VIRSI 385
1.
Auta, oi Jeesus, kun eksytys suuri
maata käy voimalla valloittamaan.
Saatana väijyy nyt julmana juuri
valmiina sieluja vangitsemaan.
Maailman ruhtinas miettivi ansaa,
kuinka se turmioon syöksisi kansaa,
kuinka se turmioon syöksisi kansaa.

2.
Auta, kun saatana, maailma, liha
syntien orjaksi taivuttavat,
kun tämän maailman ystävyys, viha
pois sinun luotasi houkuttavat.
Anna siis kuolemantuskaasi muistaa,
että voin ylpeän mieleni suistaa,
että voin ylpeän mieleni suistaa.

3.
Auta, oi Jeesus, kun syntini tuottaa
tunnolle vaivoja syytöksineen.
Anteeksiantoosi suo minun luottaa,
että en sortuisi katkeruuteen.
Hengessä köyhäksi tulla jos voisin,
kuormani kaikki sun hoitoosi toisin,
kuormani kaikki sun hoitoosi toisin.

4.
Auta, oi Jeesus, kun syntini aina
henkesi lämmön saa laimenemaan.
Ylpeä luontoni nöyräksi paina,
hauduta armolle aukenemaan.
Yhdistä henkeni Henkesi kanssa,
terveeksi näin minut tee kokonansa,
terveeksi näin minut tee kokonansa.

5.
Auta, oi Jeesus, suo katseesi loistaa
juonia kiusaajan paljastaen,
kun sanan selvän se tahtoisi poistaa
kulkien vaatteissa valkeuden.
Suo, että henget mä ain erottaisin,
voittaisin valheen ja voimasi saisin,
voittaisin valheen ja voimasi saisin.

6.
Auta ja varjele, vartija parhain,
kun olen lähdössä harhailemaan.
Tyynnytä mieleni myöhään ja varhain
kanssasi valvoen rukoilemaan.
Synnissä jos tahdon nukkuen maata,
tiellesi taas minut, Herrani, saata,
tiellesi taas minut, Herrani, saata.

7.
Auta, kun kamppailen kuoleman kanssa,
kun eronhetkeni koittava on,
sielu kun uupuu jo taistelussansa,
vastassa mahti on tuntematon.
Ilmesty silloinkin auttajakseni,
kuule myös heikoimmat huokaukseni,
kuule myös heikoimmat huokaukseni.

8.
Auta, kun päätän jo vaivojen matkaa,
voitolle voimasi kunniaksi.
Täällä saan alkaa ja taivaassa jatkaa
virttäsi uutta ja kiitostasi.
Ristillä Sankari kuoli ja voitti,
kuoleman keskelle elämä koitti,
kuoleman keskelle elämä koitti.

Johann Heinrich Schröder 1695. Suom. Elias Lönnrot 1874. Uud. Julius Krohn 1880. Virsikirjaan 1886. Uud. komitea 1937, 1984. | Sävelmä: Toisinto Kuortaneelta.
Sama sävelmä: 173

Toistuvat metsäpalot ja Ilmestyskirja

Perjantai 24.8.2007 klo 23.16 - Pekka Päivärinta

Metsäpalot riehuvat eteläisessä Euroopassa

Kuuma ja tuulinen sää on lietsonut uusia metsäpaloja eteläisessä Euroopassa. Kreikassa palomiehet taistelevat laajaa paloa vastaan Peloponnesoksen niemimaan eteläosassa. Viranomaisten tietojen mukaan jo viisitoista ihmistä on kuollut Kreikan paloissa. Joukossa on kaksi palomiestä ja kaksi ranskalaista turistia. päivätty 24.8. 2007

Uutiset toistuvista metsäpaloista eri puolilla maailmaa tuovat mieleen Johanneksen ilmestyskirjan profetiat ihmiskunnan viimeisistä ajoista ennen Jeesuksen tuloa takaisin maan päälle.

Kirjassa kerrotaan kolmannen osan maapallon mantereiden pinta-alasta palavan. Niin puiden kuin vihannan ruohon kerrotaan palavan. Nyt näyttäisi siltä että ne palavat kuivumisen vuoksi*).

Ilmestyskirjasta voi päätellä maapallon ilmaston voimakkaan lämpenemisen, sillä siinä mainitaan että aurinko lämmittää viimeisinä aikoina luonnottoman voimakkaasti**) ja että lopulta kaikki tuulet lakkaavat puhaltamasta***).

Myös merien kuolema profetoidaan selvästi. Ensin kuolee kolmas osa meristä ja niissä olevasta elämästä, sitten toinen kolmannes ja lopulta kaikki meret kuolevat.****).

Meret voivat nyt huonosti. Ilmeisesti merien suurin välitön uhka on niiden täyttyminen ilmaa raskaammalla hiilidioksidilla, joka on peräisin fossiilisista polttoaineista.

Hiilidioksidi happamoittaa meriveden ja heikentää ratkaisevasti meren elollisten olentojen elinolosuhteita, ja niin elämä meristä kuolee vähitellen.

Hiilidioksidi myös estää auringon enegrian heijastumista takaisin avaruuteen. Nyt kun meret eivä enää kykene ottamaan vastaan lisää hiilidioksidia, sitä kertyy nopeasti ilmakehään ja ilmasto lämpenee kiihtyvällä nopeudella.

Uhkia merille on tietysti muitakin, kuten niiden rehevöityminen ja suoranaiset myrkyt, jotka me ihmiset olemme kehittäneet ja viskanneet sinne.

Ilmstyskirja on Jumalan ilmapuntari koko ihmiskunnalle. Kun näemme lopun lähestyvän, on se meille todella voimakas kehotus tehdä parannus ja paeta tulevaa tuhoa Jeesuksen Kristuksen ja hänen sovintoverensä turviin.

Jumala ei tuhoa maapalloa, pois se. Sen teemme me viisaat ihmiset kaikessa mielettömyydessämme. Olemme hillittömän ahneutemme ja koneiden ja kemikaalien pidäkkeettömän keksimisen vimmassamme saaneet kokoon täystuhon ainekset. Tiede ilman Jumalan pelkoa koituu lopulta synniksi.

Jumala ei ole tuhoa rakentanut. Päin vastoin uskon hänen hillinneen kehityksen kulkua niin, ettei tietämisen ja tekniikan konekulttuuri ole päässyt valtaan aikaisemmin.

Viimeisinä aikoina ihmiskunnan syntisyys tulee niin selvästi ilmi, ettei kukaan voi puolustella itseään kaikkivaltiaan Jumalan tuomioistuimen edessä, jonne kerran kaikki joudumme.

Ainut mahdollisuus päästä oikeudenmukaisesta tuomiosta ja kadotuksesta on paeta kiireesti juuri nyt, kun se vielä on mahdollista, Jeesuksen Kristuksen valmistaman täydellisen anteeksiantamuksen turviin.

Jeesus rakastaa meitä ja on valmistanut meille elämän uudessa maailmassa, jos se vain kelpaa meille.

Lupaahan Jeesus:” Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. "Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen.” 3:16,17

 

*) Kolmannes maasta paloi, kolmannes puista paloi, ja samoin paloi kaikki vihanta ruoho. Ilm.8:7.

**)Neljäs enkeli tyhjensi maljansa aurinkoon, ja aurinko sai vallan korventaa ihmisiä tulellaan. Ilm.16:8

***)Tämän jälkeen näin neljä enkeliä, jotka seisoivat maan neljällä kulmalla ja pidättelivät maan neljää tuulta, ettei mikään niistä puhaltaisi yli maan ja meren eikä vasten ainoatakaan puuta. Ilmn.7:1

****)Toinen enkeli puhalsi torveensa. Silloin syöksyi mereen jokin, mikä oli suuri kuin vuori ja liekehti tulta. Kolmannes merestä muuttui vereksi Ilm.8:8; 16:3

Pelastakaa Itämeri

Torstai 16.8.2007 klo 13.32 - Pekka Päivärinta

Pelastakaa Itämeri ja Suomenlahti!


Näky ruskean keltaisista levälautoista pitkin Itämerta ja Suomelahtea ja niiden rantoja ei ole mieltä ylentävää katseltavaa.

Paitsi että levä on rumaa, se on myös myrkyllistä ja tekee uimisen mahdotomaksi. Eipä vesillä liikkuminenkaan tunnu järin nautittavalta ällön näköisen leväpöperön seassa.

Levä myös tappaa meren pohjan vajotessaan ja kuluttaessaan sieltä kaiken hapen. Tämän kesän 2007 kuntokartoitus Itämereltä on antanut lohduttomia tuloksia: vain kuollutta meren pohjaa ja siellä rikkivetyä kuplivaa mustaa mutaa..

Pohjaan vajonnut levä vapautta sieltä ravinteita jotka nopeuttavat uuden leväkasvuston syntyä. Syöksykierre pyörii parhaillaan Suomen merialueilla, joiden veden jaamme useiden muiden Itämeren ja Suomenlahden rantavaltioiden kanssa.

Pelastakaa Itämeri-huudon pitäisi kaikua nyt kaikista näistä maista, juuri nyt, kun vielä voidaan tehdä jotain kauniin ja hyödyllisen merialueen henkiin herättämiseksi.

Missä kulkevat suomalaisten ja lähimaitten asukkaiden ajatukset siitä, millaisessa ympäristössä haluamme elää? Olemmeko nukahtaneet ruususen uneen?

Säilyttävätkö Itämeren ja Suomenlahden rannoille pystytetyt asuin, -hotelli- ja lomakiinteistöt arvonsa, jos rantanäkymä muuttuu suurimmaksi osaksi kesää tai koko avoveden ajaksi likaviemäriä erehdyttävästi muistuttavaksi lika-aukeaksi?

Nyt on korkea aika rukoilla koko kansakuntana sen luonnon puolesta, joka meitä tässä maassa ympäröi. Jumalalle kaikki on mahdoillista. Hän voi antaa meille yhteisen tahdon ja välineet uhkaavan täystuhon estämiseksi, joka voi tapahtua ennen pitkää myös sisämaassa.

Avainsanat: sinilevä, rikkivety, rukous